Joulun taikaa

Tämän vuoden jouluvalmistelut ovat sujuneet suorastaan hämmentävän vaivattomasti. En ole kertaakaan edes tuskaillut jouluruuhkissa. Pari täsmäiskua kauppoihin osui rauhallisiin hetkiin, joitain juttuja ostin netistä. Kotikin on siisti, ihan kaappeja myöten. Viimeisen kuukauden aikana olen silloin tällöin ottanut tehtäväkseni jonkun nurkan. Eipä sitten jäänyt niin paljoa puunattavaa varsinaiseen siivouspäivään. Mikäs siinä, kun paikat ovat kerrankin järjestyksessä – vaikka en aiokaan muuttaa komeroon tuleviksi päiviksi. Jonkinlainen puhdistautumisriitti tämä varmaankin on. Energioiden pitää olla kohdillaan vuoden lähentyessä loppuaan, eikä kaaos kaapinoven takana mitenkään edistä tasapainoa. 

Mielenrauha johtuu varmastikin osaksi siitä, että tänä jouluna pysymme paikallamme. Yleensä tässä vaiheessa hurautamme pakettivuori takakontissa Keski-Suomeen. Siellä on kaksi kotia, joiden väliä sitten reissaillaan ahkerasti läpi pyhien. Kivaa tietysti – nauttia vaikkapa jouluateria kahteen kertaan  –  mutta hei, ei niinkään rentouttavaa. Tänä vuonna aion lukea enemmän kuin yhden sivun kirjasta. Sitä paitsi olen sisarusteni kanssa sitä mieltä, että äitini on ansainnut vapautuksen joulujärjestelyistä. Niinpä aattona kokoonnumme systerini luokse jouluaterialle. Minulla ja systerillä on päävastuu, ja kunnianhimoisena tavoitteena on sellainen Martha Stewart /Nigella Lawson -tyyppinen kattaus (jota mietimme tarkemmin aatonaamuna). 

Kaikessa tässä on myös ripaus haikeutta. Vanhempani muuttavat Helsinkiin ensi vuoden aikana, joten viime joulu todellakin oli viimeinen, jonka vietimme lapsuudenkodissani. Ajat ovat muuttuneet, ja seuraavaksi on meidän vuoro luoda ikiomat jouluperinteemme.

Joulu on matka lapsuuteen. Huomaan, että olen viime päivinä miettinyt paljon menneitä aikoja. Etenkin tyttäreni ensimmäinen koulun joulujuhla enkelikuoroineen oli melkoinen aikamatka. Sitten seuraan lapsiani. Jo pienen kuvakalenterin luukun avaaminen on hihkumista aiheuttava asia. Puhumattakaan joulukuusen koristelusta tai piparkakkutalon väsäämisestä. Koti on nyt ihmeitä täynnä, ja lapsen riemu tarttuvaa. Ei haittaa, vaikka jouluna sataa vettä. Ainakin minun ympärilläni avautuu kuuran koristelema maisema. Nyt on aika keskittyä vain niihin asioihin, joilla oikeasti on merkitystä.

Ihanaa joulua kaikille!

Tänä vuonna joulukukkaset asettuivat lasikulhoon. 

Espoon Sellossa sijaitsevasta Olivia-sisustusliikkeestä löytyi vaikka mitä pientä kivaa jouluksi, esimerkiksi Nicolas Vahen herkkuja, ja suloisia joulukoristeita. 

Lisää kuvateksti